Thursday, 16 July
Ajankuva.com on riippumaton suomalainen uutis- ja taustajournalismin sivusto, joka syntyi...

Satu Paasikoski – Vapautui hovioikeuden kevennetyn tuomion myötä

Kirjoittaja · April 3, 2026

Satu Marianne Paasikoski, 65, on henkilö, jonka nimi yhdistyy välittömästi poikkeuksellisen julmaan rikokseen, Pirkkalan paloittelusurmaan. Tapaus sai alkunsa maaliskuussa 2024, ja se eteni nopeasti valtakunnan otsikoihin tavalla, joka shokeerasi Suomea laajasti.

Alun perin taposta ja hautarauhan rikkomisesta yhdeksän ja puolen vuoden vankeustuomion saanut Paasikoski vapautui kuitenkin kesäkuussa 2025, kun Turun hovioikeus kumosi tapposyytteen ja muutti rangaistuksen kahdeksaksi kuukaudeksi ehdollista vankeutta. Tämä artikkeli kokoaa yhteen tapauksen keskeiset vaiheet, oikeudelliset käänteet ja sen, mitä tapauksesta tiedetään tässä vaiheessa.

Kuka on Satu Paasikoski ja mistä hänet lopulta tuomittiin?

Satu Paasikoski on 65-vuotias nainen Pirkanmaan Pirkkalasta. Hän tuli tunnetuksi laajalle yleisölle vasta kyseisen rikoksen myötä, eikä hänestä ole aiemmin ollut julkisuutta rikostaustoistaan. Hänen taustastaan tai perhetilanteestaan ei ole virallisissa lähteissä kerrottu yksityiskohtia.

Henkilö

Satu Marianne Paasikoski, syntynyt noin 1960

Rikos

Hautarauhan rikkominen (ruumiin kätkeminen ja paloittelu)

Alkuperäinen tuomio

9 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta (käräjäoikeus)

Nykytilanne

Vapautettu kesäkuussa 2025, ehdollinen tuomio

Avainhavainnot tapauksesta

  • Paasikoski tuomittiin lopullisesti vain hautarauhan rikkomisesta; tapposyytte hylättiin hovioikeudessa.
  • Hovioikeus vapautti hänet välittömästi vankeudesta kesäkuussa 2025.
  • Rikostoveri Heikki Viljam Hjulgren, 41, sai 10,5 vuoden tuomion taposta ja myönsi teot.
  • Uhri oli keski-ikäinen mies, jonka Paasikoski tapasi sattumalta kaupassa samana päivänä.
  • Ruumiin osia säilytettiin Paasikosken asunnossa lähes puolen vuoden ajan.
  • Paasikoski kiisti kaikki syytteet käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus tuomitsi hänet osallisuudesta ruumiin käsittelyyn.
  • Hovioikeuden mukaan Paasikosken osallisuus itse kuristamiseen jäi riittävällä varmuudella epäselväksi.

Keskeiset faktat taulukossa

Seikka Tiedot Lähde
Koko nimi Satu Marianne Paasikoski Oikeusasiakirjat
Ikä (2025) 65 vuotta Yle
Asuinpaikka Pirkkala, Pirkanmaa Yle
Rikoksen ajankohta Maaliskuu 2024 Yle
Käräjäoikeuden tuomio 9 vuotta 6 kuukautta vankeutta Yle
Hovioikeuden tuomio 8 kuukautta ehdollista vankeutta Yle
Vapautuminen Kesäkuu 2025 Maanpuolustus.net
Kanssasyytetty Heikki Viljam Hjulgren, 41 Yle
Uhrin kohtalo Menehtyi kuristamisen seurauksena Yle
Ruumiin säilytysaika Lähes puoli vuotta asunnossa Yle

Miten rikos tapahtui ja mitä asunnolla tehtiin?

Rikos tapahtui maaliskuussa 2024 Paasikosken asunnolla Pirkkalassa. Illan kulku eteni nopeasti kohti tragediaa, kun sattumanvarainen kohtaaminen kaupassa johti kohtalokkaaseen seurueeseen.

Tutustuminen ja illan kulku

Paasikoski tapasi uhriksi joutuneen keski-ikäisen miehen vain muutamia tunteja ennen rikosta kauppareissullaan. He päättivät mennä yhdessä Paasikosken asunnolle, missä myös hänen seurustelukumppaninsa Heikki Viljam Hjulgren oli läsnä.

Väkivallan käyttö ja kuristaminen

Asunnolla syttyi riita, jonka seurauksena pariskunta pahoinpiteli miestä yhdessä. Oikeuden mukaan he kuristivat uhrin tajuttomaksi yhteistuumin. Tämän jälkeen uhri menehtyi. Paasikoski on väittänyt olleensa toisessa huoneessa kuristamisen aikana, mutta tämä jäi oikeudessa riittävän varmuuden puutteessa epäselväksi.

Rikoksen raakuus

Seuraavassa kuvataan ruumiin käsittelyä, joka sisältää erittäin järkyttäviä yksityiskohtia. Oikeuden asiakirjoissa todetaan, että pariskunta yritti irrottaa uhrin pään työkaluilla onnistumatta siinä.

Paloittelu ja ruumiin kätkeminen

Kuoleman jälkeen pariskunta ryhtyi käsittelemään ruumista. He irrottivat ruumiilta kaksi raajaa ja piilottivat ne metsään. Lisäksi he yrittivät irrottaa pään, mutta tämä ei onnistunut. Ruumista säilytettiin asunnossa lähes puolen vuoden ajan, ja Paasikoski osallistui sen siirtelyyn sekä kätkemiseen jätesäkkeihin ja sitomiseen.

Miten oikeudenkäynti eteni käräjäoikeudesta hovioikeuteen?

Oikeudenkäynti eteni kahdessa instanssissa, ja lopputulos muuttui radikaalisti käräjäoikeuden ja hovioikeuden välillä. Ratkaisevaa oli näyttö Paasikosken osallisuudesta itse tappoon.

Käräjäoikeuden tuomio tammikuussa 2025

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Paasikosken tammikuussa 2025 taposta ja hautarauhan rikkomisesta yhdeksän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi, että Paasikoski oli osallistunut aktiivisesti myös kuristamiseen. Nainen kiisti kaikki syytteet, ja puolustus vetosi siihen, että mies oli käyttänyt väkivaltaa ja uhannut Paasikoskea, jolloin tälle ei jäänyt mahdollisuutta toimia toisin.

Hovioikeuden muuttama ratkaisu

Turun hovioikeus muutti tuomiota kesäkuussa 2025. Se hylkäsi tapposyytteen perusteella, että Paasikosken osallisuus kuristamiseen jäi epäselväksi. Hovioikeuden mukaan Paasikosken esittämää vaihtoehtoista tapahtumankulkua ei voitu riittävällä varmuudella sulkea pois.

Oikeudellinen ero

Tapon ja hautarauhan rikkomisen välillä on merkittävä ero rangaistavuudessa. Tappo edellyttää tahallista toisen tappamista, kun taas hautarauhan rikkominen koskee vainajan ruumiin häpäisemistä tai piilottelemista ilman tappoaikeen toteutumista.

Vapautuminen vankeudesta

Hovioikeuden osapäätöksessä todettiin, että Paasikosken vangittuna pitämiseen ei enää ollut perusteita uuden tuomion valossa. Nainen vapautettiin välittömästi ehdollisen tuomion kärsittyään. Hautarauhan rikkomisesta määrätty kahdeksan kuukauden ehdollinen vankeus oli jo täyttynyt tai vapautettiin vastaavasti.

Valitusprosessi

Tuomioon on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Tämä edellyttää yleensä sitä, että asiassa on merkitystä lain soveltamiselle muissa vastaavissa rikoksissa tai että tuomiossa on tapahtunut oikeudellinen virhe.

Kuka on Heikki Viljam Hjulgren ja mikä oli hänen vastuunsa?

Heikki Viljam Hjulgren, 41, toimi tapauksessa toisena pääosallisena. Hän oli Paasikosken seurustelukumppani rikoksen tapahtuma-aikaan. Hjulgrenin rooli erosi merkittävästi Paasikosken roolista sekä teon laadun että oikeudenkäynnin kulun suhteen.

Oikeuden mukaan Hjulgren käytti väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin Paasikoski. Hänet tuomittiin taposta ja hautarauhan rikkomisesta kymmenen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Hjulgren myönsi sekä tapon että hautarauhan rikkomisen, minkä vuoksi hänen tuomionsa jäi lainvoimaiseksi; hän ei valittanut hovioikeuteen. Hänet määrättiin maksamaan myös merkittäviä kärsimyskorvauksia uhrin omaisille.

Hovioikeuden ratkaisu ei vaikuttanut Hjulgrenin asemaan, sillä hän ei ollut valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Näin ollen hänen kymmenen ja puolen vuoden tuomionsa pysyi ennallaan ja on lainvoimainen.

Miten tapahtumat etenivät aikajanalla?


  1. Tutustuminen ja rikos: Satu Paasikoski tapaa uhrin kaupassa. He menevät yhdessä Paasikosken asunnolle Pirkkalaan, missä tapahtuu väkivaltaisuudet.
    Lähde: Yle

  2. Ruumiin käsittely: Pariskunta paloittelee ruumista, irrottaa raajat ja piilottaa ne. Yritys irrottaa pää epäonnistuu. Ruumista säilytetään asunnossa.

  3. Käräjäoikeuden tuomio: Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsee Paasikosken taposta ja hautarauhan rikkomisesta 9,5 vuodeksi vankeutta. Hjulgren saa 10,5 vuotta.
    Lähde: Yle

  4. Hovioikeuden käsittely: Turun hovioikeus käsittelee Paasikosken valituksen.

  5. Vapauttaminen ja lopputuomio: Hovioikeus vapauttaa Paasikosken vangittuna pitämisestä ja antaa päätöksensä: tapposyyte hylätään, rangaistus on 8 kuukautta ehdollista.
    Lähde: Maanpuolustus.net

Mitä tapauksesta tiedetään varmasti ja mikä on edelleen epäselvää?

Tapauksen oikeudenkäynnit ovat valottaneet monia yksityiskohtia, mutta osa kysymyksistä jäi ilman lopullista vastausta. Alla selvitys varmistetuista seikoista ja niistä asioista, jotka jäivät epäselviksi.

Varmistetut seikat Epäselväksi jääneet yksityiskohdat
  • Paasikoski osallistui ruumiin kätkemiseen asunnollaan lähes puolen vuoden ajan.
  • Hän yritti irrottaa ruumiista päätä työkaluilla.
  • Hän siirsi ruumista asunnossa.
  • Hjulgren käytti enemmän väkivaltaa ja myönsi tapon.
  • Uhri kuoli kuristamisen seurauksena asunnolla.
  • Paasikosken tarkka sijainti ja rooli kuristamisen hetkellä.
  • Oliko Paasikoski toisessa huoneessa, kuten puolustus väitti.
  • Tarkka motiivi rikoksen tekemiselle.
  • Perhetausta ja aiempi rikoshistoria.
  • Mahdolliset valvontamääräykset vapautumisen jälkeen.

Mikä on tapauksen laajempi tausta?

Pirkkalan paloittelusurma on yksi harvoista suomalaisista rikoksista, joissa on kyse ruumiin paloittelusta ja pitkäaikaisesta säilyttämisestä asunnossa. Tapaus muistuttaa joitakin muita poikkeuksellisia väkivaltarikoksia Suomen historiassa, vaikka jokainen tapaus on omanlainen. Tommi Saarikivi tuomio on esimerkki toisesta laajasti julkisuutta saaneesta rikostapauksesta, jossa on käsitelty vastaavia oikeudellisia kysymyksiä.

Oikeudellisesti tapaus on merkittävä esimerkki siitä, miten hovioikeus tulkitsee todistustaakkaa avunannossa ja osallisuudessa tappoon. Kun suora näyttö teosta puuttuu, oikeus joutuu arvioimaan epäsuoraa näyttöä ja todistajien uskottavuutta. Tässä tapauksessa hovioikeus katsoi, että epäily hyödytti Paasikoskea, mikä on harvinainen päätös alioikeuden tuomioon verrattuna.

Rikos herätti laajaa keskustelua myös siitä, miten satunnaiset kohtaamiset voivat johtaa äärimmäiseen väkivaltaan. Markus Palmroth kadonnut -tapaus on muistutus siitä, että myös muut väkivallanteot voivat jäädä pitkäksi aikaa selvittämättä, vaikka lopputulos olisi erilainen.

Mitä oikeusistuimet ja asiakirjat kertovat?

Oikeuden päätökset perustuvat laajoihin todisteisiin ja asiantuntijalausuntoihin. Alla keskeisiä otteita oikeusasiakirjoista ja niiden tulkintaa.

“Hovioikeus katsoo, että Paasikosken osallisuutta uhrin kuolemaan johtaneeseen kuristamiseen ei voida pitää riittävällä varmuudella näytettynä.”

Turun hovioikeuden perustelut (2025)

“Paasikoski on osallistunut ruumiin kätkemiseen lähes puolen vuoden ajan asunnollaan, siirtänyt ruumista ja pyrkinyt työkaluilla irrottamaan ruumiilta pään.”

Turun hovioikeuden päätös hautarauhan rikkomisesta

“Hjulgren käytti väkivaltaa Paasikoskea enemmän, ja nainen ei osallistunut surmaamista edeltävään väkivaltaan.”

Käräjäoikeuden arvio osapuolten rooleista

Yhteenveto: Missä mennään nyt?

Satu Paasikoski on tällä hetkellä vapaa ihminen ehdollisen vankeustuomionsa kärsittyään. Hovioikeuden päätös on lainvoimainen, ellei korkein oikeus myönnä valituslupaa. Heikki Viljam Hjulgren suorittaa parhaillaan kymmenen ja puolen vuoden vankeustuomiotaan. Tapaus jää historiaan esimerkkinä oikeusjärjestelmän kyvystä korjata alioikeuden päätöstä, kun uusi näkökulma todisteiden arviointiin avautuu. Tommi Saarikivi tuomio muistuttaa siitä, että vastaavien vakavien rikosten oikeudenkäynnit voivat kestää vuosia ennen lopullista ratkaisua.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Satu Paasikoski edelleen vankilassa?

Ei. Turun hovioikeus vapautti hänet kesäkuussa 2025, ja hän on suorittanut kahdeksan kuukauden ehdollisen tuomionsa.

Mikä oli varsinaisen teon motiivi?

Tarkkaa motiivia ei ole julkisuudessa kerrottu. Riita syntyi asunnolla lyhyen tutustumisen jälkeen, mutta väkivallan syttymissyytä ei ole täsmennetty.

Kuinka kauan ruumis oli asunnossa?

Oikeuden mukaan ruumista säilytettiin asunnossa lähes puoli vuotta ennen kuin se löytyi.

Voiko Paasikoski vielä saada pitkän tuomion?

Vain jos Korkein oikeus myöntää valitusluvan, ottaa asian käsittelyyn ja kumoaa hovioikeuden päätöksen palauttaen asian uudelleen käsittelyyn tai tuomiten itse.

Mitä tarkoittaa hautarauhan rikkominen?

Se on rikos, jossa vainajan ruumista käsitellään häpäisevästi, piilotellaan tai muuten estetään sen asianmukainen hautaaminen.

Missä Pirkkala sijaitsee?

Pirkkala on kunta Pirkanmaalla, noin kymmenen kilometriä Tampereen keskustasta etelään.

Myöntikö Paasikoski teot?

Paasikoski kiisti kaikki syytteet käräjäoikeudessa. Hovioikeus tuomitsi hänet osallisuudesta hautarauhan rikkomiseen, vaikka hän ei myöntänytkään sitä suoraan.

Mikä on Heikki Hjulgrenin tilanne?

Hän suorittaa 10,5 vuoden vankeustuomiotaan. Hän myönsi teot eikä valittanut, joten tuomio on lainvoimainen.

Poimi tästä